Swedish Developmental Aid

Swedish developmental aid

Sweden has been a pioneer in developmental assistance already for half a decade. Sweden gives 1% of their gross national income for developmental aid, which equals to 10 kronor per every Swedish person every day. Sweden is the only country in the world who is practicing this custom. Sweden exports the practice of human rights. Nowadays it isn't anymore about good will, but a remaining change in mind set of individuals, companies and the whole society. The question whether Swedes are willing to continue contributing this amount of money is regularly asked and repeatedly 70 % of Swedes answer yes.

In the developmental aid panel discussion organized by Accosiation of Foreign Affairs of Malmö was an interesting debate about the practice of Swedish developmental aid participles. Mainly the developmental aid is directed and organized through Swedish International Development Cooperation Agency, SIDA. In the developmental aid practiced by SIDA, the principles followed are cooperation, collaboration and coordination. In current strategy key reforms taken by current government are stronger country focus, new steering model, long term thematic priorities, transparency guarantee, new model for aid and focus on those who are most in need. When establishing new projects and programs have been adopted combining new business model innovation, which increases the local ownership, where 50 % of the baseline budget comes from developmental aid and the rest 50 % from involvement by private local companies.

New Swedish development agenda 2015 bases Swedish leadership for sustainable development, the win-win situation for all parties and risk ensurence, where SIDA takes the investment risk. Results from the projects has to do with contributions to the user, sustainable results. All the work and funding are public to increase transparency. In 71 evaluation reviews of SIDA, there are 4 main success principals; commitment, political and economical assessment, ownership and political will. The reports and outcomes from projects has to be represented with measurable indicators.

On the other hand, aid is more than money. It's not always straightforward possible to pinpoint how much the aid has contributed to GDP of the developing countries.

Differences within countries contribute to poverty. India for instance has more poor people than entire Africa together, but is not considered anymore as a developing country. In 5 years 7 African countries will grow fastest in the world, but the income differences will increase because 1 % development in developing country can't be compared to 1 % development in western world, because it contributes to less in a developing country. 

According to Gapminder there already is enough knowledge available and therefore the emphasis of the work could transfer from fixing problems to existing knowledge. Welfare and welfare can also be measured also in many different ways except the different levels of poverty, such as measuring happiness in the World Happiness Report.

The Red Cross has drawn an international code of conduct in disaster response which includes important principles to consider in developmental assistance;

1. The humanitarian imperative comes first.

2. Aid is given regardless of race, creed, and nationality of the recipients, and without adverse distinction of any kind. Aid priorities are calculated on the basis of need alone.

3. Aid will not be used to further a particular political or religious view point.

4. We shall endeavour not to act as instruments of government foreign policy.

5. We shall respect culture and custom.

6. We shall attempt to build disaster response on local capacities.

7. Ways shall be found to involve the beneficiaries in the management of relief aid.

8. Aid must strive to reduce future vulnerabilities to disaster as well as meeting basic needs.

9. We hold ourselves accountable to both those we seek to assist and those from whom we accept resources.

10. In our information, publicity and advertising activities, we shall recognise disaster victims as dignified humans, not hopeless objects.

Göteborg

Mikä sen mukavampaa talvisen kirpsakkana pakkaspäivänä kuin vierailla Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa, joka on Ruotsin vanhimpia kaupunkeja jo vuodelta 1621. Kanaali oli jäässä ja luntakin oli maassa ja tuuli huomattavasti kylmempi kuin Malmössä. Näin pikavisiitillä ei ehtinyt pohjoismaiden suurimpaan yliopistoon, mutta sen sijaan opin vaikka mitä mielenkiintoista kaupunginmuseossa Ruotsin, Norjan ja Tanskan välisestä pitkästä sotahistoriasta, johon on mahtunut pitkiä rauhan aikojakin. Göteborg on Tanskalaisten perustama kaupunki, mutta ollut Ruotsalaisten hallussa vuodesta 1658 asti. Kaupunki on tarjonnut Ruotsalaisille pääsyn Atlantille kätevästi ja vilkas satama on virkistänyt Ruotsalaisten kaupankäyntiä ympäri maailmaa. Lisäksi opin Ruotsalaisten yrityksestä valloittaa siirtomaita, joka kuitenkin jäi hyvin lyhyeksi yritykseksi hollantilaisten avusta huolimatta resurssien ja varojen vähyyden vuoksi. Göteborg on täynnä viehättäviä puistoja, kauniita rakennuksia ja kodikkaita kahviloita, jotka näin hämäränä talvipäivänäkin tarjosivat mukavaa ajanvietettä.

 Kanaalin varrelta

Komea kirkko kanaalin varrella

Talvin hämyssä julkisivu katedraalista.

Kaupungin vanhin rakennus

Ensimmäiseltä lukukaudelta toiselle

Ensimmäinen lukukausi Lundin Yliopistolla on tarjonnut paljon mielenkiintoisia kokemuksia ja uutta opittavaa. Ruotsi on myös maana kiinnostava opiskeluympäristö. Ruotsi on lähes 2 kertaa väkirikkaampi kuin Suomi ja maantieteellisestikin suurempi eli Euroopan kolmanneksi suurin valtio. Ruotsi on tunnetusti puolueeton kuningaskunta ja sillä on pitkä kansallinen historia. Ruotsi on osa Euroopan Unionia, mutta oman valuutan eli kruunun asema on säilynyt vahvana.    Kulttuurillisesti ruotsalaiset ovat selkeästi skandinaavisen hillittyjä, mutta suomalaisia hieman puheliaampia, iloisempia ja sosiaalisempia. Olen tykästynyt toden teolla kuntokeskuksen ryhmäliikuntatunneills käymiseen, jossa ohjaajat ovat valtavan kannustavia ja energisiä.

Ulkomaalaisten osuus väestöstä on lähes viidesosa, ja ullkomaalaisten integroimisessa ollaan kokeneita ja siksi Malmön ghettoissakin olen kokenut oloni ihan turvalliseksi. Kaksi iltaa viikossa vievällä ruotsinkurssillani olen tavannut kielen- ja kulttuurinoppimisesta erittäin motivoituneita maahanmuuttajia, jotka ovat integroituneet jo muutamissa kuukausissa uuteen kotimaahansa, viihtyvät ja ovat tulleet jäädäkseen. He keskustelevat jopa mieluummin kohtalaisella ruotsilla kuin tutummalla englannilla.

 Maisteriopintojeni ensimmäisellä lukukaudella olen tutustunut ruotsalaiseen opiskelujärjestelmään, jossa kurssisuoritukseen sisältyy aina ryhmätehtäviä, yksilösuorituksia, väittelyitä ja esityksiä, pitkälti samaan käytännönläheiseen tyyliin kuin suomalaisissa ja hollantilaisissa ammattikorkeakouluissa ja Sveitsin ja Swazimaan yliopistoissa.  Akateemista vapautta on kohtalaisesti, uusintatenttimahdollisuuksia ja muita yksilöllisiä ratkaisuja on paljon, kurssisuorituksia räätälöidään jonkin verran ja deadlinien missaamisesta ei periaatteessa kovin rankasti sakoteta.

Opiskelijat ovat suomalaiseen tyyliin integroitu erittäin vahvasti tiedekunnan päätöselimiin ja opiskelijakunnan edustajia kuunnellaan mielellään. Opiskelijatraditioita Pohjoismaiden kolmanneksi vanhimmassa yliopistossa riittää ja niistä me nuoremman koulutusohjelman opiskelijatkin ammennamme, esimerkiksi tällä hetkellä murrosvaiheessa opiskelijoiden järjestämiin valmistujaisjuhliinkin.

Pienessä ja nuoressa terveystieteellisessä ohjelmassamme lääketieteellisessä tiedekunnassa ollaan innovatiivisia ja halukkaita jatkuvasti konkreettisesti kehittämään opiskelumahdollisuuksia, kurssisisältöja ja opintojen toteutusmuotoja. Kuitenkin pitkälti pakollisista opinnoista opintokokonaisuutemme koostuu ja varsinaisia suomalaisia sivuainekäytänteitä ei tunneta. Kaikki avoimet kurssit ja koulutusohjelmat löytyvät jatkuvasti päivittyvästä online hakujärjestelmästä netistä, jossa on useita hakuaikoja pitkin vuotta. Ulkomaisille opiskelijoille on paljon erilaisia stipendejä tarjolla. Ulkomaavaihtomahdollisuuksia on paljon, kiitos pitkien kansainvälisten yhteistyösopimusten ja suuri osa paikallisista näihin mahdollisuuksiin mielellään tarttuu.

Innolla odotan huomenna alkavaa toista lukukautta viikon lukukausivälitauon jälkeen.

Jouluksi kotiin

Koska meillä on joulu, on aika palata Suomeen viettämään perinteistä joulua yhdessä perheen kanssa. Etelä-Suomessa asteet ovat nollan tuntumassa ja lumet sulamassa, mutta Itä-Suomessa pystyi jopa kävelemään järven lahden päällä. Lumihankea ei kuitenkaan ollut, johon juosta saunasta. Sen sijaan pakastevihta tarjosi tuoksua ja terveyttä joulusaunan lauteilla.

Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Kaunis kuusi koristaa jouluista kotiamme, joka on koko konkkaronkan voimin koristeltu.

Jouluna leivotaan, laitetaan ruokaa, lauletaan, tanssitaan, syödään, sukuloidaan ja rupatellaan mukavia monta päivää, niin että tulee ikävä arkidieettiä, liikuntaa, työntekoa ja opiskelua.

Jouluisia nyyttäreitä

Jouluisen nyyttärikauden ja kestit niin naapureiden, tutkinnon henkilökunnan ja opiskelijoiden, opiskelijakunnan, Lundin kristillisten järjestöjen sekä Malmön kansainvälisen seurakunnan kesken ja jouluisten tapahtumien, kuten Malmön musiikinopiskelijoiden eri orkesterikokoonpanojen konserttien kuin Lucianpäivänkin kuorokonserttien kruunasi ehdottomasti tanskalaisen opiskelutoverimme leivonnaispikkujoulut ja vierailu todennäköisesti pohjoismaiden kauneimmilla joulumarkkinoilla, huvipuisto Tivolissa. Melkeinhän joulu on jo ovella, epidemiologian ryhmätyöseminaarit vain ovat edessäpäin ensi viikolla ennen kuin pääsee joulun viettoon.

Itsenäisyyspäivä

Ulkomailla isänmaallinen olo ja nostalginen suomalaistunne toisinaan pääsee vallalle, etenkin suomalaisina tärkeinä juhlapyhinä, kuten itsenäisyyspäivänä. Kööpenhaminan suomiseuran perinteinen itsenäisyyspäivän juhla Pohjoismaiden Ministerineuvostossa tarjosikin Suomi-ikävään mukavasti lääkettä mielenkiintoisten Suomimuisteloiden ja itsenäisyyspäiväjuhlan katselun merkeissä. Pöydän antimina oli tietenkin karjalanpiirakoita, ruisleipää, puolukkakääretorttua ja mustikkamuffineita ja suomivisassa pääsimme testaamaan Suomitietouttamme. Kauniit puheet, suomikuulumiset ja kaiken kruunaava Tamperetalon presidentin kättely ja konsertti yhdessä toisten suomalaisten kanssa koettuna olivat paras tapa viettää tämä ilta. Kotimatkalla ensi lumen peittämä maailma oli muuttunut puhtoisen valkoiseksi.

Adventti ja kolme kuukautta täynnä

Ensimmäisenä adventtina voi virittää mielensä joulun odotukseen, koristella kotia ja tänä vuonna lisämausteen toi Romanian itsenäisyyspäivän juhliminen yhdessä naapureiden kesken katsellen itsenäisyyspäivän paraatia, nautiskellen romanialaista valkoviiniä ja brietä taikinakuoressa. Kyllä kelpaa epidemiologiaa päntätä, kun aihetta juhlaan on jatkuvasti ja kaupunki on jouluisessa juhlapuvussaan houkutellen vähän väliä kirjojen parista kaduille kävelemään. Niin Lund kuin Malmökin ovat täynnä toinen toistaan kauniimpia jouluvalokoristeita. Joulumarkkinat ovat avautuneet jo ensimmäisenä adventtiviikonloppuna ja ovat pullollaan pohjoismaista käsityötä suklaasta ja kynttilöistä terveysöljyihin ja villalapasiin. Lumimyrsky on ensi viikoksi luvattu, varsinkin etelästä matkustaneet opiskelutoverimme odottavat tätä valkoista ihmettä kovin.