Kulttuuriyö Köpiksessä

Epäilemättä alkaa vaikuttaa vahvasti siltä, että Pohjoismaat järjestävät kilpaa ilmaisia tai puoli-ilmaisia kulttuuriteematapahtumia ja trendi on pyyhkäissyt yli usean kaupungin. Tänään oli vuorossa Köpis joka onkin niin suuri kaupunki ettei kuudessa tunnissakaan ehdi kaikkea varsinkin kun paljon on kulttuurin ystäviä kaduilla.

Pitkä jonotus UN Cityyn oli sen arvoinen, kun vihdoin pääsimme syksyisestä tuulesta ja tuiverruksesta ensin uuden rakennuksen pääovelle, jossa täysikalustettuja telttoja oli pystytetty havainnollistamaan kenttäolosuhteita Syyriassa ja sitten sisäänkäynnille, jonka seiniä koristi YK:n julistus jatkuvana videonauhana. Koko sisähalli oli täpösen täynnä tietoa vuosituhattavoitteiden etenemisen ajankohtaiskatsauksista ja kaikista kahdeksasta uusiin vastavalmistuneisiin tiloihin muuttavaa YK-organisaatiota esittelypöytineen. Pääsali puolestaan oli koristeltu YK:n istunnon kaavan mukaan ja tv-ruuduilla pyöri YK tilaisuuksien puheita. Tällä kertaa pahvinen esikuvani ei kilpaillut mikrofonista kanssani. Kahvilan pöydät olivat pullollaan YKn lehtisiä ja unohduimme nauttimaan evästä ja keskustelemaan tunnelmista nostalgisissa olosuhteissa.

Lääketieteellinen museo oli varautunut kulttuuri-iltaan briiffaamalla oppaat viimeisimmillä tiedoilla yliopistossa tehtävästä luonnonlääketieteellisestä tutkimuksesta. Viimeksi 2010 museoon oli yksi innokas tutkimusmatkailija käynyt keräämässä Afganistanin maaseudulta hyllyllisen kasveja ja gradullisen tietoa haastatellen paikallisia. Opin muun muassa chilin tehokkuudesta kivun lievityksessä ja 'ihmepillereiden' makuasitia muokkaavista ominaisuuksista. 

Tanska on kuuluisa kuninkaallisistaan ja heidän äärettömän upeata käsityötä olevat korunsa, koriste-esineensä ja aseensa kruunasivat illan ja saivat sielun täyteen kauneuden ihailusta, jota riitti koko kotimatkaksi.