Matka taittui iloisesti rupattelevien, vitsailevien, laulavien, nauravien ja kannustuksia toisilleen toivottavien tunnelmien vallitessa.
Meitä oli 15 päinen perheettömien sairaalan työntekijöiden joukko, jotka yhdessä vuokrattiin kombi ja tsempattiin niin ensikertalaiset kuin kokeneemmatkin kävelijät mukaan.
Matkan varrella mulle selvisi, että ensimmäisenä viikonloppuna oltiin väärän kallion laella, vain puolivälissä matkaa oikean Sibeben huipulle. Sibebe walkia varten matkalle oli pystytetty kannustavia lausahduksia ja ohjeita sisältäviä kunnollisia kylttejä, mutta myös ihmisvanaa seuraamalla tiesi missä on oikea suunta.
Muutama pukeutumiseen erityisesti panostanut löytyi myös kävelijöiden joukosta.
Kyllä kelpaa hymyillä, kun huippu näkyy jo kun 5 kilometriä on ensin kävelty.
Sibeben laki oli täynnä tungokseen asti.
Juomatauko upeissa maisemissa.
Paluumatkan varrelta löytyi kallioluolia.
Vaelluksen kruunasi nakkisämpylä-kokis-aamiainen ja vaellustodistus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti